Etusivu » News » Suomalaista osaamista Botswanaan
Tulosta

Suomalaista osaamista Botswanaan

Etelä-Afrikan Team Finland, joka koostui Pretorian suurlähetystön ja Finpron edustajista, teki fact finding -matkan Gaboroneen Botswanaan toukokuussa. Matkan tavoitteena oli tiivistää Suomen ja Botswanan välisiä taloudellisia ja kaupallisia yhteyksiä, saada parempi kuva Botswanan markkinoista ja toisaalta esitellä Suomen kaupallis-taloudellisia vahvuuksia.

Käytyjen keskustelujen perusteella Suomen näkökulmasta kiinnostavia mahdollisuuksia löytyi usealta alalta. Matkalla tavattiin Botswanan ulkoasiainministeri, kauppaministeri, mineraali-, energia- ja vesiministeriön vt. kansliapäällikkö, kauppakamarin ja kaivosalan edunvalvojat sekä yksityisten yritysten edustajia.

Ajankohtaista Botswanan taloustilanteesta

Botswanan talous on maan itsenäistymisen jälkeen kasvanut tasaisesti pitkälti timanttivarantojen ansiosta. Nykyisin Botswana on keskitulon maa, jonka luottokelpoisuus on Afrikan mantereen paras.

Ulkomaankauppa muodostaa suurimman osan maan kansantuotteesta. Timantit tuovat noin 85 % vientituloista. Muita vientituotteita ovat kupari ja nikkeli, tekstiilit ja lihatuotteet. Viennin pääkohdealue on pitkään ollut EU. Timanttivarantojen ehtyessä muutaman kymmenen vuoden sisällä, maa jatkaa muulla kaivosteollisuudella. Kaivosalan toimintaedellytyksiä mittaavan Fraser -instituutin luokituksessa Botswana on 25. sijalla ja pitää Afrikan maiden kärkipaikkaa. Botswanan hallitus pyrkii aktiivisesti monipuolistamaan taloutta ja vähentämään maan riippuvuutta mineraalien maailmanmarkkinahinnoista Botswana on tuontiriippuvainen lähes kaikkien investointi- ja kulutushyödykkeiden osalta.

Ulkomaisille sijoittajille Botswana markkinoi itseään poliittisesti ja taloudellisesti vakaana valtiona. Myös korkea kansainvälinen luottokelpoisuus ja eteläisen Afrikan alhaisimmat yritysverot houkuttavat sijoittajia. Jäsenyys eteläisen Afrikan tulliunionissa, SACU:ssa, tarjoaa Botswanan omien pienten markkinoitten lisäksi tullittoman pääsyn Etelä-Afrikan, Lesothon, Namibian ja Swazimaan markkinoille.

Turismi ja palvelut ovat kasvavia elinkeinoja ja investointeja houkutellaan myös maatalouteen, kuljetus- ja logistiikka-alalle, tieto- ja viestintäteknologiaan, terveydenhuoltoon sekä energiasektorille.

Kiinnostavia mahdollisuuksia Botswanassa

Botswanan kaivossektorilla haetaan aktiivisesti uusia esiintymiä ja kehitteillä on uusia kaivoksia, mihin liittyen alan osaamiselle ja teknologialle on kysyntää. Botswana on perustamassa geotieteellistä instituuttia. Suomella ja geologian tutkimuskeskuksella on vankkaa osaamista mineraalivarojen kartoittamisessa, mikä herätti kiinnostusta. Maailmanmittakaavassa hyvin merkittävät hiililöydökset halutaan hyödyntää. Botswana hakee malleja miten suuret hiilivarat hyödynnetään tulevaisuudessa hiilen, hiiliöljyn vai sähkön viennin muodossa.

Suomalainen cleantech: vesiosaaminen, uusiutuva energia ja energiatehokkuus herättivät kiinnostusta. Energiaministeriö hakee kumppania kapasiteetinrakennukseen ja energiatehokkuusstrategian laatimiseen. Uusiutuvien energianlähteiden kuten aurinkoenergian hyödyntäminen kiinnostaa. Yksityisen sektorin sähköntuotanto valtion verkkoon on tehty mahdolliseksi, mutta poliittisia päätöksiä alan edistämiseksi, kuten syöttötariffeista, ei ole vielä tehty. Pohjois-Botswanassa on runsaasti vesivaroja kun osa maasta kärsii säännöllisesti kuivuudesta. Toista siirtovesiputkea koskeva tarjouskilpailu on suunnitteilla. Maan vesi-infrastruktuuri kaipaa muutenkin kehittämistä, vesikatkot ovat yleisiä ja vesijohtoveden laatu on melko huono.

Botswanan kauppaministeri kertoi olevansa erityisen kiinnostunut maitosektorin kehittämisestä. Kesäkuisella Suomen vierailullaan hänen oli tarkoitus tutustua suomalaiseen osuuskuntatoimintaan.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisen tarpeet tulivat esille useissa keskusteluissa. Suomella voisi olla annettavaa mm. kaivos -, rakennus- ja matkailualoilla. Terveydenhuoltosektoriin liittyviä tapaamisia tällä matkalla ei ollut, mutta Botswana hakee sijoittajia myös yksityisiin sairaaloihin, laboratoriotekniikkaan ja kotimaisen lääketuotannon aloittamiseen. Valmisteilla on myös yliopistollinen koulutussairaala.

Anu-Elina Autio, ulkoasiainsihteeri, Suomen Pretorian-suurlähetystö
Anu-Elina.Autio(at)formin.fi

Heta Pyhälahti, vientikeskuksen päällikkö, Finpro Etelä-Afrikka
heta.pyhalahti(at)finpro.fi

Julkaistu 03.07.2014